Työnohjaus

Suomen työnohjaajat ry toteaa työnohjauksen vakiinnuttaneen paikkansa osana suomalaisen työelämän kehittämis- ja vaikuttamistyötä. Työnohjaus on sopimukseen perustuvaa, tavoitteellista ammatillista toimintaa, jota ohjaavat sekä työnohjausta koskevat että kunkin toimialan yhteisesti hyväksytyt eettiset periaatteet, lähtökohdat ja arvot. Työnohjaaja ja ohjattavat sitoutuvat toiminnassaan niihin ja toimivat niiden suuntaisesti.

Työnohjaus on erilaisissa toimintaympäristöissä tapahtuvaa oman työn tutkimista, kehittämistä ja arvioimista työnohjauskoulutuksen saaneen työnohjaajan avulla. Työnohjaus auttaa siihen osallisena olevia tahoja löytämään uusia näkökulmia, lähestymistapoja ja ratkaisuja työhön ja siitä nouseviin haasteisiin.

Työnohjauksen tavoitteet asetetaan osapuolten yhteisen työskentelyn tuloksena kulloiseenkin työnohjaukseen tarkoituksenmukaisiksi, realistisiksi ja niitä arvioidaan työnohjausprosessin kuluessa tarpeen mukaan kaikkien osapuolten kesken. Tavoitteiden määrittelemistä ohjaavat työnohjausta tilanneen tahon tarpeet.

Työnohjausmuodot

Yksilötyönohjaus

Yksilötyönohjas on kahdenkeskeistä, henkilökohtaista, työnohjaajan ja ohjattavan välistä ammatillista vuorovaikutusta. Yksilötyönohjauksessa ohjattava tutkii esimerkiksi yksittäistä työhön liittyvää ongelmaa tai omaa kehittymistään ammatissaan.

Tavoitteena on ohjattavan ammatillinen tuki ja kehittyminen perustehtävässä organisaation tavoitteiden mukaisesti. Ohjaustyö lähtee ohjattavan näkemyksistä ja kokemuksista. Ohjattavan työn ja ammattipersoonan kehittymisellä pyritään ylläpitämään ja kehittämään työn laatua ja yhteisiä työn standardeja.

Ryhmätyönohjaus

Ryhmätyönohjaus on yleensä samaan ammattiryhmään kuuluvien ohjausta. Ryhmän jäsenet tutkivat ja kehittävät yhteistä tai kunkin omaa työskentelyä määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.

Työyhteisön työnohjaus

Työyhteisön työnohjauksella tarkoitetaan jonkun työpaikan toiminta-ajatuksen selkiyttämiseen ja työmenetelmien kehittämiseen tähtäävää henkilöstön ohjausta, jossa keskeistä on myös yhteistyön tarkastelu. Työyhteisöjen työnohjauksessa on mukana lähiesimies ja hänen alaisensa työntekijät. Moniammatillisessa työyhteisöjen työnohjauksessa on mukana useita eri ammattiryhmiä.

Tilannetyönohjaus

Tilannetyönohjauksella tarkoitetaan lyhytkestoista, usein johonkin tiettyyn kriittiseen tilanteeseen tai asiaan liittyvää ohjausta. Tilannetyönohjauksessa voi olla mukana koko työyhteisö, jokin sen osa tai yksittäinen työntekijä.

Työnohjauksen työnohjaus (TOTO)

Työnohjauksen työnohjaus on työnohjaajan ammatissa toimivien ohjausta, jota tarvitaan työnohjaustyön henkilökohtaisesti ja ammatillisesti vaativan ja kuormittavan luonteen vuoksi. Työnohjaajan vuorovaikutuksellinen työskentely asiakkaiden kanssa saattaa herättää tunteita, jotka edellyttävät henkilökohtaista työstämistä. Itsestään huolehtiminen koko ammatillisen toiminnan ajan on tarpeen ja asiakkaan työnohjaamiseen liittyvää vastuuta on voitava jakaa. Työnohjauksen työnohjaus on työnohjaajan työn laadun varmistaja.

Työnohjausprosessi

Työnohjaus käynnistyy esimiehen yhteydenotosta. Työnohjausprosessi alkaa alkukartoituksella, jonka yhteydessä kerron lyhyesti itsestäni ja työtavoistani, haastattelen työnohjattavan yksilön, ryhmän tai työyhteisön aikaisemmista työnohjauskokemuksista, tarpeista ja odotuksista. Kartoituksen jälkeen teemme kirjallisen sopimuksen yhteistyön aloittamisesta. Sopimuksessa sovitaan työnohjauksen tavoitteet, kesto, tiheys, hinta ja peruutusehdot.

Työnohjausta suositellaan toteutettavaksi pitkäkestoisena työtä ja työyhteisöä tukevana ohjausprosessina, suositusaika on yhdestä kolmeen vuoteen. Pitkäkestoisuus mahdollistaa vuorovaikutuksellisen ja kokemuksellisen työskentelyn ja oppimisen. Työnohjaus, tukemalla yksittäisiä työntekijöitä, tukee työyhteisön toimivuutta; työyhteisön toimivuus puolestaan vaikuttaa työsuorituksiin ja työn laatuun. Työnohjaus toimii näin työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitäjänä.

Työnohjauksen tulokset ovat tehokkaampia silloin, kun työnohjausistunnot on järjestetty riittävän tiheästi. Oppimisen ja asioiden mielessä pysymisen kannalta kolmen viikon välein tapahtuvat työnohjausistunnot ovat riittävän usein hyvien vaikutusten saamiseksi, mutta eivät kuormita toimintaa liikaa. Yksittäisen istunnon pituus vaihtelee osallistujien määrästä riippuen 45 minuutista 90 minuuttiin.

Harvajaksoisemmilla työnohjauksilla ei saada ohjattavalle riittävää tukea. Työnohjausten rytmitystä ja lomittumista toisiinsa – mahdollisia taukoja, jolloin työnohjauksessa opittua sovelletaan käytäntöön – tulee pohtia avoimesti niin työyhteisöissä kuin kehittämiskeskusteluissa. Työnohjausten ei tarvitse olla toisiaan seuraava jatkumo, vaan tavoitteellista toimintaa, jolla on selkeä alku ja loppu ja jonka tarvetta ja tulosta arvioidaan säännöllisesti.

Ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaukset järjestetään yleensä asiakkaan tiloissa. Yksilötyönohjaukset järjestetään joko asiakkaan tiloissa tai omassa toimitilassani Kruununhaassa, Helsingissä.

Työnohjauksen arviointia toteutetaan jokaisen yksittäisen kerran lopuksi ja perusteellisemmin kunkin lukukauden lopussa eli kaksi kertaa vuodessa. Arviointi tapahtuu sekä suullisesti että kirjallisten kysymysten avulla. Arvioinnin tarkoituksena on kehittää sekä omaa osaamistani työnohjaajana että työnohjattavan reflektointitaitoa.